Perussuomalainen opintopiiri aktivoitui Turussa 23.3.2014

(Hieman muokattu versio tästä kirjoituksesta on julkaistu Perussuomalaisen numerossa 5/2014 otsikolla Turun opintopiiri aktivoitui.)

Turun Perussuomalaisten poliittisen opintopiirin toiminta käynnistyi sunnuntaina 23.3.2014. Opintopiirin tavoitteena on kasvattaa paikallisyhdistyksen jäsenistön tietoutta niin Turun paikallispolitiikasta kuin myös perussuomalaisen politiikan historiasta.

Timo Soikkanen puhumassa opintopiirille. Kuvaaja: Urmas Mikkonen.

Timo Soikkanen puhumassa opintopiirille. Kuvaaja: Urmas Mikkonen.

Ensimmäiseen kokoontumiseen saapui puhujaksi poliittisen historian professori Timo Soikkanen, joka piti esitelmän aiheesta Turku 1900-luvun alussa. Soikkasen mukaansatempaava puhe oli kokonaisvaltainen katsaus vuosien 1899–1918 tapahtumiin Turussa. Keskiössä olivat turkulainen väestö, kaupungin kehitys ja poliittiset vastakkainasettelut. Toisaalta kiinnitettiin huomiota myös kansalliseen yhtenäisyyteen – etenkin vuoden 1905 suurlakon aikana – sekä Turun historialliseen suvaitsevaisuuteen: kaupungissa ei viime vuosisadan alussa juurikaan ollut venäläisvihaa ja juutalaisten synagoga sai olla rauhassa. Esitelmä sisälsi myös runsaasti tärkeää mutta harvoin kuultua tietoa. Mahtoikohan monikaan tietää vaikkapa sitä, että vuonna 1900 Turun valtuusto oli täysin ruotsinkielinen ja että vasta vuonna 1912 suomenkieliset saivat pienen osan valtuustopaikoista?

Opintopiirissä luotu katsaus poliittiseen historiaan tarjosi arvokkaan näkökulman kansanvallan kehittymiseen sekä varoituksen siitä, millaiseen tilaan demokratian ei pidä antaa palata. Vielä 1900-luvullakin on nähty, että rikkaimmilla henkilöillä on ollut kunnallisissa äänestyksissä jopa 25 ääntä ja yrityksilläkin on ollut äänivaltaa vaaleissa, mikä epäilemättä herättää ihmetystä 2010-luvun yleisössä.

Oman alueen historian tunteminen auttaa ymmärtämään kotiseudun erityispiirteitä ja poliittisia syy-seuraussuhteita. Esimerkiksi Turussa ruotsinkielisten ylivalta aiheutti työväen radikalisoitumista ja toimi siis eräässä mielessä itseään vastaan.

Soikkasen 70-minuuttisen esitelmän päätyttyä yleisö esitti innokkaasti kysymyksiä. Ilmapiiristä kävi selväksi, että tämänkaltaisille opintotilaisuuksille on kysyntää. Soikkanen tarjoutuikin puhumaan seuraavalla kerralla esimerkiksi Suomen puolueiden historiasta. Suunnitelmissa on myös Timo Soinin Maisterisjätkä-kirjasta tai Peruspomo-kirjasta keskusteleminen.

Kirjoitettu 6.4.2014

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa